Dialab! Dialab!

se on vain niin huippupaikka!

lähtevät (taas) proggikseen mukaan eli tällä kertaa Siskoihin.

i h a n a a !

sillä tämä tarkoittaa, että saamme erittäin laadukkaat vedokset.

ja nyt voi jo hieman rentoutuakin,)

ah.

keleen vaihdelaatikko.

tämä viikko menee siis bussilinjojen opettelussa ja jatkuvasta aikapulasta kärsien eli biilin vaihdelaatikko sanoi moro ja nyt mennään koko perhe sitten bussilla 

ja moneen paikkaan 

ja pitkiä välimatkoja.

tosin eilen haistoin kukkien tuoksun kävellessäni pienen puiston läpi.

ei ihan huono!

nakkikastike!

aina en ole itsekään varma, mikä tämän blogin tarkoitus oikein on,

 ja tänään oikean vastauksen löytäminen tuntuu normaaliakin kaukaisemmalta;

tein tänään nakkikastikkeen ja se tuoksui ihan nakkikastikkeelta!

oikeasti en osaa tehdä kastikkeita laisinkaan, 

kuten en myöskään kuvata ruokaa...

--joten nakkikastikkeen sijaan laitan komean miehen tähän.

mahtavaa viikonloppua!

SISK♥T

rintasyöpä on naisten yleisin syöpä Suomessa. 

siihen sairastuu noin neljä tuhatta naista vuosittain. kaikkinensa rintasyöpien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana noin tuhannesta 

neljään tuhanteen. sen sijaan ennuste on on parantunut huomattavasti samassa ajassa.nykyään yhdeksän potilasta kymmenestä on elossa viiden vuoden kuluttua, 

kun taas 60 -luvulla ennuste oli 50%.

ennusteesta huolimatta rintasyöpäpotilas on aina syöpäpotilas ja uuteen, pelottavaan tilanteeseen pitää löytää omat keinot selvityä, 

viiden vuoden jälkeenkin.

graafikko Tiina Aaltosella todettiin rintasyöpä vuoden 2011 helmikuun lopussa.

tästä surusta, suuttumuksesta ja epäuskosta alkoi tulevan yhteisnäyttelymme tie.

tänään on kulunut tasan vuosi siitä, kun hän viimeistä kertaa makasi syöpäpoliklikalla.

Tiinaa lainaten;

"Päivälleen vuosi sitten makasin syöpäpolilla ja suoniini valui viimeistä kertaa se kolmen myrkyn sekoitus. Ei ollut voimia, ei tietoa tulevasta, ei tukkaakaan.

Nyt on toisin. Voimia on vaikka muille jakaa, samoin hiuksia. Tulevaisuus silti arveluttaa.

Siskoissa on äitejä. Siskoissa on myös heitä, jotka haluaisivat tulla äidiksi. Sytostaatit ja viiden vuoden antiestrogeenilääkitys aiheuttavat menopaussin nuorillekin naisille, joten tulevaisuus lapsen hankkimisen suhteen on epävarma. Alkuvaiheen raskaus ja syöpähoidot ovat mahdoton yhtälö. Valinta on kohtuuton.

Nyt meillä on mahdollisuus kertoa rintasyöpämatkastamme valokuvien muodossa. Mikko Rasila ja Merja Yeung ovat kuvanneet meitä ja minä teen oman sarjani tiedotusluontoisemmin. Roosa nauha on yhteistyökumppanimme.

Terveet siskomme ovat jo tarttuneet toimeen - suuri kiitos FolkFinlandin Jaana Haapalalle ja Päivi Juusolalle sponsoroinnista, MediaMassagen Lissu Moultonille käännösavusta sekä Messukeskuksen Inna-Pirjetta Lahdelle näyttelytilasta.

Tarvitsemme kuitenkin vielä tukea. Jos haluat auttaa, laita sähköpostia osoitteeseen siskot.info@gmail.com

Tarvitsemme varoja vain hankkeen toteuttamiseen. Kun kulut on katettu, ohjaamme varat rintasyöpätyöhön.

Kiitos ♥

Tiina Aaltonen"

+omaan osuuteeni on suuren avun antanut Miisa Päällysaho taikomalla Siskojen kuvauksista Erityisen siveltimillään ja kammoillaan sekä Katariina Kaatrasalo ylipuhumalla Villisilkin antamaan kuvauksiin kauniin mustan pitsikankaan.

instagram instagram... eikö ihmiset osaa käyttää kameraa?

sanoi ystäväni ja kolleegani Maria Miklas, kun laitoin hänelle linkin mielestäni ihkuun blogiin. ja aivan, kyseisen blogin viimeisimpien postausten kuvat olivat kyseisellä sovelluksella otettuja,)

tämä lausahdus sai kuitenkin minut miettimään instagramin vaikutusta 

kuvaamiseen ja kuvaan.

itselläni on luurina joku Nokin vanhempi härpäke eli henkilökohtaisesti en ole päässyt "kuvailemaan" puhelimellani kyseisen sovelluksen avulla. ihana assistenttini, Sara Vallioja on toki näyttänyt mitä kaikkia ihania "filttereitä" löytyy napin painalluksella.

mainiota ja mahtavaa. ja ihanan näköisiä kuvia tulee. rajaa jotenkuten vaikka omppu ja valitse filsu ja avot siinä on edessäsi vaikkapa hurmaavan vanhan polaroidin oloinen kuva. kuvaaminen on helppoa ja upeaa jälkeä syntyy tuosta vain. eikö?

urani yksi huipentumista taas kerran oli viime viikon kuvauksessa, kun asiakas näyttää meikkaajan puhelimesta instagram kuvan, 

"että notta otatkos tälläisen ruudun?!"

kuvaaminenhan on ihanaa ja jopa helppoakin tänä päivänä. jokaisessa kamerassa on yksi ja toinenkin valmiskuvausohjelma, vipu sinne tai tänne ja paina nappia. 

kuva.

instagram vie kuvaamisen vielä pidemälle sillä nyt voit valita sopivan filsun, jonka avulla mitään sanomatonkin kuva muuttuu muistojen laatikoksi.

ilmeisestikin ilmiö on pohdituttanut muitakin, sillä toinen ystäväni ja kolleegani Mikko Rasila oli laittanut FB:n linkin liikuttavasta "uutisesta" hipstereistä, jotka "järkyttyivät", kun retrokamerat eivät tehneetkään heistä ammattilaisia. 

instagram oli saanut aikaan harhan, että kuvaaminen on helppoakin helpompaa eli riittää kunhan ostan vanhan Lomon, Polaroidkameran, Holgan etc ja sitten vain ryhtyy tekemään rahaa näillä uusilla välineillä.  

mutta.

useimmat eivät jaksaneet opetella ajan, aukon, filmin, filmiherkkyyyden, kehitystavan etc. merkitystä vanhoissa kameroissa. 

ja lopputulos useimmiten olikin jotain ihan muuta kuin oli tarkoitus.

kuvaaminen kuuluu ehdottomasti KAIKILLE, jotka kuvata haluavat, mutta tosiasia on, että saadakseen printtikelpoista kamaa pitää käyttää (ainakin toistaiseksi) muuta välinettä kuin edellämainittua sovellusta ja saadakseen aikaan sellaisen kuvan kuin pääsi sisällä näet pitää osata säätää kamera oikealla tavalla jotta toivomaasi tulokseen pääset.

alla olevat kuvat on kuvattu kameroilla instagram fiilareilla ennen instagramia.

tämä kuva on kuvattu dialle Savonlinnassa Gloriaan.

kuva on kuvattu Mamiya 645 Prolla.

tämä ystävieni hääkuva on otettu polaroid 600SE kameralla käyttäen mustavalkoista polaroidia josta tulee myös negatiivi. 

ihana filmi!!! 

siitä löytyy lisää hieman täältä.

ja viimeinen otos on kuvattu negatiiville Hesarin Kuukausiliitteeseen.

kuva kuvattu Mamiya 645 1000s:llä.

ja aihetta läheltä liipaten löytyy lisää täältä.

maanantaita

tjaa.

ja nyt pitäisi käydä läpi 1124 ruutua.

maanantaillisia hommia.

ja kah kuvan malli on Fondin Sanna O, meikin teki Timo Karvinen (kaskas,) 

ja tyylin tyylautti Anneli Kangas-Kärki

FUTURO!

kele!

siitä asti, kun ensimmäisen kerran tajusin Mr Suurosen koskaan suunnitelleen muoviufomökkihärpäkkeen, en ole muuta kuin palanut halusta nahdä SE livenä.

ja nyt olen nähnyt.

ah.

se on i h a n a .

koska apurini olivat hieman vauhdikasta seuraa, silmät seurasivat minareita ja vasen käsi napsi kuvia sokeana, mutta, ah sitäkin innokkaampana.

sieraimia hellästi hivelevä vanhan muovin tuoksu oli ensimmäinen tuntemus kun astuin ovesta sisään ja sitä seurasi keltaisen ja punaisen verkkokalvoa riemastuttava ilotulitus.

että minä sitten tykkään tästä!

pojatkin olivat aivan innoissaan ja varsinkin kaikkien 

älä ny vaan koske -tarrojen äärellä.

upeus löytyy WeeGee:n takapihalta ja on avoinna syyskuun puoleen väliin saakka.

ja jopa Playboy aikoinaan intoutui kirjoittamaan lentävästä "LeikkiMökistä"