Siskot - matka jatkuu

Siskot -matka jolle kukaan ei halunnut.

Matka jatkuu, nyt Helsingin Rautatieasemalla, isoina kuvien täyttäminä kankaina.

Kankaille on tarttunut matkaan mukaan muutama uusi kuvakin niin Mikko Rasilalta ja Tiina Aaltoselta kuin minultakin.

Iso kiitos näyttelystä kuuluu Tiinalle ja 

MC Siskot - Rintasyöpäkuntoutujat Ry:lle!

lisää aiheesta:

http://www.siskot.info/info/

Näyttely on paikoillaan 12.10 iltaan saakka.

kaksi yötä näyttelyyn

näyttelyn avajaiset lähestyvät, kaksi yötä enää.

huomenna aamusella noudetaan kuvat Dialabista Mikon ja Johanneksen kanssa 

ja sitten surautetaan päiväksi puuhaamaan Messukeskukseen.

tiedossa on ripustuspäivä siis.

näyttely on avoinna Messukeskuksen Terveys -hallissa (19-21.10) 

Siskojen osastolla 6f41/6f46.

TERVETULOA!!!

ja Siskot tapaat myös Ylen Aamussa perjantaina 19.10 klo 6.45.

siellä sujuvasti puhetta vetävät Tiina Aaltonen, Mikko Rasila ja Kati Vauhkonen.

kuvieni kaunis pitsi on siis saatu Villisilkistä. 

kiitos!

SISK♥T lähtökuopissaan

SISK♥T -näyttelyn ensiesiintyminen lähestyy hurjaa vauhtia. ensimmäiset kuvatiedostotkin lähtevät Dialabin hellään huomaan loppuviikon aikana.

saimme uskomattoman upean tilan Suomen Messuilta!

seiniä on yhteensä neljä, joista yksi on piiitkä ja toisella puolella käytävää sijaitsee intiimi "galleriatila". sitä helposti ajattelee, että oikea galleria olisi "se fiini ja juuri oikea paikka" esittää töitänsä, mutta tämän projektin myötä olen tajunnut, että ihmisvirrat kulkevat isojen tapahtumien kautta eli kerrankin todella moni tulee ainakin kulkemaan kuviemme ohitse ja toivottavasti suuri osa messuvieraista pysähtyy myös katsomaan töitämme. osastomme löytyy siis Messukeskuksesta (Helsinki)

Terveys -hallista koordinaattien 6f41 / 6f46 alta.

juttelemaan saa tulla eli meitä päivystää siellä aina muutama ryhmän jäsen.

ja messuthan ovat 19-21.10.2012

 kuvat

Mikko Rasila                Merja Yeung               Tiina Aaltonen

SISK♥T ©Tiina Aaltonen

SISK♥T  -projekti etenee kuin höyryjuna eli avajaisia juhlitaan jo 19.10.

pääveturi ja kolmas kuvaaja, Tiina Aaltonen on jäänyt hieman blogissani paitsioon.

lehdistötiedotteessakin oli vain Mikon ja minun kuvat, tosin Tiinasta,)

joskus projektit alkavat muusta kuin mihin päätyvät.

tämäkin projekti sai alkunsa huonoista uutisista, Tiinan rintasyöpädiagnoosista. yhdessä Mikon kanssa hän alkoi työstää kuvia omasta matkastaan. 

matkan varrella Tiinan hihaan tarttui mainiota naisia, jotka painivat samassa tilanteessa, saman sairauden kanssa. 

tämän vuoden alkupuolella kuvattavien määrä oli jo kasvanut kymmenkunnaksi ja idea SISK♥ISTA lähtenyt lentoon. helmi-maaliskuussa Tiina kysyi josko innostuisin lähtemään mukaan, ja toki innostuin!

Mikolla ja minulla kummallakin on omat näkemyksemme kuvista ja onneksemme hieman ulkopuolisen tapa käsitellä aihetta. syöpä tosin ei ole Mikolle vieras käsite ja se näkyykin hänen kuvissaan hiljaisena vierailijana jopa herkissä ilon hetkissä leijuu surun hienoinen huntu. minun kuvani taas kaivavat esiin upeat naiset vahvoina jumalattarina, rinnalla tai ilman. 

jotain jäi kuitenkin uupumaan ja sen kolon Tiina halusi täyttää omilla kuvillaan hyppäämällä kameran varteen loppumetreillä. hänen kuvissaan raikuu musta huumori ja siinä rinnalla kulkevat rintasyöpäpotilaan oikeat pelot, huolet ja murheet.

ihana, elävä projektimme.

yllä olevan kuvan copyright Tiina Aaltonen.

SISK♥T pressitiedote

Siskot - matka, jolle kukaan ei halunnut 

Tiina Aaltosen, Mikko Rasilan ja Merja Yeungin valokuvia nuorista rintasyöpään sairastuneista naisista Helsingin Messukeskuksessa 19.–21.10.2012

Rintasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain 4 600 naista. Syöpä koskettaa - ainakin välillisesti - meitä kaikkia. Lähes jokainen tietää tai tuntee syöpään sairastuneen tai useampia. Tilastot ovat vain lukuja; niiden takana on yhtä monta tarinaa. Kivut, pelot, suru, häpeä sekä epävarmuus omasta naiseudesta ja haluttavuudesta kuuluvat asiaan, mutta näillä naisilla on myös voimaa, iloa ja rohkeutta. 

Ajatus kuvista syntyi yöllä, saman päivän päätteeksi, jolloin Tiina Aaltonen oli saanut rintasyöpädiagnoosin. Hänen mieleensä nousi kuvia, joiden kautta mustalta tuntuvaa tulevaisuutta oli helpompi käsitellä. Välillä ne painuivat taka-alalle, kun hän putosi hoitoihin, jotka veivät voimat. Nyt viimeisestä kerrasta tulee vuosi: ”Makasin syöpäpoliklinikalla ja suoniini valui viimeistä kertaa se kolmen myrkyn sekoitus. Ei ollut voimia, ei tietoa tulevasta, ei tukkaakaan. Nyt on toisin. Voimia on vaikka muille jakaa, samoin hiuksia. Tulevaisuus tosin yhä arveluttaa.” Tästä matkasta syntyi nyt nähtävä valokuvanäyttely. 

On harvinaista, että sairastunut itse suunnittelee ja tuottaa näyttelyn alusta loppuun. Kuvat on toteutettu talkoovoimin: mukaan lähtivät empimättä ammattikuvaajat Mikko Rasila ja Merja Yeung. 

Syöpämatkansa aikana Aaltonen tutustui vertaissiskoihin, häntä nuorempiin naisiin, jotka tarpoivat samaa matkaa. Syntyi Siskot-ryhmä, joka tapaa ja kannustaa toisiaan – myös mustan huumorin avulla. Aaltonen kutsui heidät projektiin ja hänen ilokseen kymmenisen nuorta naista lupautui mukaan. 

Eräs sisko oli juuri saanut unelmiensa opiskelupaikan 22-vuotiaana kun syöpä iski. Toinen passitettiin lääkäristä kotiin saatesanoin ”Nuoret naiset eivät sairastu rintasyöpään”. Vasta puolen vuoden päästä hän sai oikean diagnoosin. Kolmas oli raskauden puolivälissä. Alkoi piinallinen odotus, kunnes vauva oli tarpeeksi iso syntymään, ja tuoreen äidin sytostaattihoidot voitiin aloittaa.

Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Sytostaatit ja vähintään viiden vuoden antiestrogeenilääkitys aiheuttavat menopaussin nuorillekin naisille, joten tulevaisuus lapsen hankkimisen suhteen on epävarma. Alkuvaiheen raskaus ja syöpähoidot ovat mahdoton yhtälö. Valinta on kohtuuton.

Siskot toimivat yhteistyössä Roosa nauhan ja Rintasyöpäyhdistyksen kanssa, mutta näyttelyn rahoitus ja toteutus on hankittu lahjoituksin. Siskot kiittävät lämpimästi suurisydämisiä tukijoitaan.

SISKOT - matka, jolle kukaan ei halunnut

Valokuvia rintasyöpämatkalta

Tiina Aaltonen, Merja Yeung, Mikko Rasila

Helsingin Messukeskus, I Love Me -messut 19.–21.10.2012

Näyttely tulee näkyviin myös nettisivuille www.siskot.info

Facebook: http://en-gb.facebook.com/pages/Siskot-matka-jolle-kukaan-ei-halunnut/333977676694458

Lisätietoja sekä korkearesoluutioisia kuvia pyydettäessä.

Yhteystiedot: 

Tiina Aaltonen

+358 50 545 7457

Tiedottaja: 

Susanna Björklund

+358 500 770 690

Dialab! Dialab!

se on vain niin huippupaikka!

lähtevät (taas) proggikseen mukaan eli tällä kertaa Siskoihin.

i h a n a a !

sillä tämä tarkoittaa, että saamme erittäin laadukkaat vedokset.

ja nyt voi jo hieman rentoutuakin,)

ah.

perkle.

hieman olen höveliäs, kun tuon yhden kirjaimen tiputin pois. 

E.

siinä sekin nyt sitten tuli.

kuten myös eilen tuli kauan odottamani vastaus näyttelytilasta;

en saanut sitä.

hakijoita 88 ja valittuja viisi ja minä kuulun niihin kahdeksaankymmeneenkolmeen jotka eivät saaneet näyttelytilaa ensi vuonna Valokuvataiteen Museoon.

perkele.

siellä olisin halunnut näyttää Pietarin kuvat

 (mitkä löytyis vaikka täältä) kotokamaralla.

toinen kuvausprojekti jatkuu ja siihen onneksi on jo paikka, 

pieni mutta sitäkin sympaattisempi.

yhä harmittaa.

miten kauheita kuvia!

totesi viisivuotias poikani astuessamme studiolle aloittaaksemme villin juhlinnan niin Pietarin kuvieni kuin viimevuotisen tasalukuisen syntymäpäivänikin johdosta.

miten se siis menikään; lasten ja imeväisten suusta totuus löytyy!

edellä olevasta en kuitenkaan lannistunut vaan ihan totaalisesti unhoitin minikamerani olemassaolon (ja paikankin) ja sen sijaan, että olisin täyttänyt tämän sivun mahtavilla tyypeillä juhlahumussa niin joudunkin tyytymään tuhkimo- eli siivouspäivän kuvasaldoon.

hieman ankeaa jollei jopa "miten kauheita kuvia!"

let's party!

ja viikonloppu on taas ovella ja vauhdikas viikko takana, mikä näkyy tämän viikon tekstien höttyrähutturaisuudessakin.

huomenna edessä viime vuotiset synttärini ja Pietarin kuvien "Suomen ensi-ilta".

studio on nyt ladattu kuvilla ja syötävällä sekä juotavalla vain vieraat uupuvat ja se tilanne toivottavasti korjaantuu huomenissa,)

mainiota viikonloppua!

ja kuvan ihana malli Emilia fondista.

luokkaretki

huomenna tehdään luokkaretki ja nyt en tarkoita ruotsalaistyyppistä "luokkaretkeä" (se on tullut tehtyä jo aikapäiviä sitten, kun jätin Porin taakseni,) vaan lähdemme Mikon ja Marian kanssa katsastamaan Hyvinkälle Marian Pietarin kuvien uuden näyttelypaikan. 

elielieli.

eilen avautui Marian Santon kuvien näyttely Hyvinkään Villatehtaalla osoitteessa Kankurinkatu 4-6.

kannattaa käydä ihmettelemässä!

ja ihmettelemistä tässä on ollut noiden omien Pietarin kuvapakettienikin kanssa. pienen pohdinnan jälkeen päätin pitää mininäyttelyn ja syntymäpäivät ja yks kaikkea muutakin "merkkipaalua" studiolla. ja sitten laitan kuvat tiukkaan pakettiin ja varastoon. byebye.

mikkokin piti studiolla oman mininäyttelynsä plus hänen kuviaan voi ihailla vielä myös Revs:n sivuiltakin eli täältä.

riemuisa kotiinpaluu

haa.

ne tekivät sen! siis kuvat, koko matkan Pietariin ja jopa takaisin ilman pidätyksiä, sen suurempia järkytyksiä.

Maria haki kuvat hellasti, mutta varmasti takaisin männä viikolla.

kiitos!

ja nyt pitäisi sitten miettiä, mitä sitten??

studio on nyt täynnä järkyttävän kokoisia pakaaseja, enkä tiedä miten niiden kanssa toimia...

--ehkä jos aika ja vaiva antaa myöden niin voisin järjestää näyttelyn vielä pikaisasti studiollakin ja jatkaa pohdintoja sen jälkeen uudelleen,)

tervetuloa kotiin pakaasit!

ja vielä...

--ja yhä edelleen kaivelen Pietarin satoa arkistoistani, aivan kuin muuta eloa en olisikaan kamerani kanssa viettänyt,)


kuvat ovat eläneet omaa elämäänsä museossa jo reilun viikon ja vielä muutama viikko jäljellä esiteltävänä. avajaiseten kuohuvan maku tuntuu vieläkin suussa mietona ajatuksena ja saa mielen pirkahtamaan muistojen kera.


avajaiset olivat, voisin jopa sanoa menestys ja iloinen yllätys sillä väkeä saapui paikalle noin sadan sielun verran, mikä oli meille kaikille aikamoinen yllätys. oli siis aivan paikallaan ostaa hieman enemmän kuohuvaa kuin museon räyhänhenki Näätätakkinsa kera "suositteli".
aina sanotaan suvun olevan pahin, mutta itse totesin sen olevan aivan PARAS. setäni, tätini ja nuorin serkuistani nimittäin saapuivat Nousiaista saakka yllättämään  minut!
mainio pääkonsuli Olli Perheentupa hurmaavan vaimonsa kera yllättivät meidät myöskin!
mukanamme juhlivat myös suuri joukko ihania ystäviä, joita ei voi tarpeeksi kiittää illan jakamisesta!!!


alla olevissa kuvissa olen hieman tutkaillut äitiyttä, tuoreen äidin kanssa ja hieman "kokeneemman" maman avustuksella; vartalon eloa raskaudessa ja synnytyksen jälkeen, kuinka aika tekee meistä vanhempiemme näköisiä ja oloisia...


kaikki kuvaamani naiset ovat minulle tavalla tai toisella tärkeitä ja läheisiä. heille olen suuressa kiitollisuuden velassa, että ovat antaneen palan itseään "käsiini" vaikka heillä ei useimmiten ollut aavistustakaan mitä lopputulos tulee pitämään sisällään. kuten kahden kuvani malli Sari kertoi jälkeenpäin; "kuvatessa olo oli kuin peuralla ajovaloissa" sillä he olivat kaikki pimeässä tilassa ja heidän päälleen heijastin projektorilla/videotykillä eri kuvia eli he eivät nähneet useimmiten edes kuvaajaa kaiken sen valon häikäistessa heidät.

ja yhdelle miehelle olenkin varsin kiitollinen tuon loistavan laitteen (yhä jatkuvasta) lainasta 

eli KIITOS mr TIMO RAILO

http://www.alkuvoimaeast.fi/index.html

ja lisää aiheesta

 täältä

 täältä

 täältä

 täältä

 täältä

 täältä

 täältä

 täältä

 täältä

matkalla

torstai, 4.2 aukesi kirkkaana ja kylmänä, erittäin kylmänä. 

kotiin jätin miehen, lapset ja jäätyneen vesiputken...

--junassa oli lämmintä (vettäkin)ja mukavaa aina siihen saakka kunnes ylitimme rajan Vainikkalassa. sisään astui laumallinen tiukkailmeisiä ja -peppuisia passintarkastajia. 

jo ilman varsinaista rikostakin rehellistä matkustajaa alkaa jännittämään josko esi-isienkin pahat teot paljastuvat. 

minulla syntisäkissä kulki 18 kipaletta AIVAN liian suuria "matkakapaaseja".

passi meni läpi ilman henkistä täysjäätymistä, mutta seuraavaksi vaunun jähmetti rajavartian ominaisuudessa naispuolinen Daniel Greg pahan puolelta. oli pienestä kiinni etteivät kuvat jääneet hankeen matkallaan itään, sillä hän oli erittäin pahoilla mielin kollien laittomasta koosta!

kiitos Marian Venäjän kielentaidon ja suurien viattomien silmien saimme lopulta anteeksi senkin ettemme olleet tajunneet ottaa mukaamme sen seitsämää ylimääräistä kopiota hieman kaikesta kera pyöreiden leimojen.

menin vessaan.

ja lisää aiheesta täältä, täältä, täältä, täältä, täältä, täältä

Pietari suuri...

--hallitsijasta en tiedä paljoakaan, mutta kaupunkina Pietari hurmasi täysin!

mikä mahtipontisuus yhdistettynä hurmaavaan rappioon.

olen myyty!

venäläisistä itsestään en osaa sanoa muuta kuin; päiväsaikaan kasvot ovat ilmeettömät ja sielu saavuttomattomissa, mutta päivän laskiessa laskeutuu myös suojus.

näyttely itsessään oli "hurmaa ja harmii" juuri sopivassa määrin!

pullauttelen palasina omat kuvani

ja mikon ja marian mahtavat kuvat voi tarkastaa;

http://westofthebank.blogspot.com/

http://www.mikkorasila.blogspot.com/

kiitos rakkaat!

ja lisää aiheesta täältä ja täältä sekä täältä että täältä kuin myös täältä

TERVETULOA PIETARIIN!

muutama minuutti aikaa kirjaimistella ja sitten pitääkin jo kiitää!

jos olet Pietarissa lauantaina niin olet sydämellisesti tervetullut juhlistamaan kuplivaa hetkeä kanssamme!

koneen jätän lomailemaan kotomaahan eli hiljaiseloa sähköisellä baanalla tiedossa eli ei muuta kuin kippis ja kumarrus. hik!

hik ja hikhik.

ja lisää aiheesta täältä ja täältä sekä täältä että täältä

yksin olisi niin paljon kurjempaa!

ja ilman ihania apujoukkoja; yhteistyökumppaneita ja ystäviä näyttelyn järjestäminen olisi miljoona kertaa tylsempää ja hankalampaa!!!

huomenna junamme alkaa siis puksuttamaan kohti Pietaria, kaikkien kuvien kera tai ei, mutta ainakin (ks. alla) ihanat julisteemme mahtuvat matkakapaasiin. kiitos niistä kuuluu Tiina Aaltoselle, joka myös pyöräytti kutsumme taitaen.

http://grappo.fi/

apurahojen hakeminen tuntuu olevan aivan oma lajinsa, jossa yleensä emme ole onnistuneet, mutta Finnfoto teki ihanaisen poikkeuksen kanssamme ja kiitos heidän pääsimme matkaan ja saimme katonkin päämme päälle.

http://www.finnfoto.fi/

kolmantena, mutta ei mitenkään vähäpätöisenä apunamme toimi Dialab antamalla alesalea kuvien tulostamiseen. heidän toimensa ovat yleensäkin olleet varsin näpäkkää ja säpäkkää!

http://www.dialab.fi/

ja omasta puolestani SUURIN KIITOS kuuluu mahtaville naisille, jotka antoivat itsensä kuviini!

ja lisää aiheesta täältä ja täältä sekä täältä

"näyttelyn järjestäminen kannattaa aina...

--mutta tämä on kyllä viimeinen kerta"

totesin edellisen näyttelyni jälkeen, mutta täällä taas mennään.

edellisestä kerrasta tosin on jo vierähtänyt pitkä tovi ja täytyy myöntää, että yhä olen tämän näyttelyn järjestelyjen kanssa järjissäni ja melkein stressivapaa.

edes se, että VR kertoo maksimikoon matkatavaralle olevan heillä Pietarin junassa kokoa 100cmx60cmx40cm, ja minun leveimmät kuvani ovat 200cm, ei ole pilannut iloani. 

tähän olen ottanut ohjenuoraksi salakuljetuksen, jota suvussani on harrastettu isommin aikaisemminkin ja jos kiinni nolosti jään, jota myös on harrastettu suvussani laajemminkin, niin joko tiputan laiturille vapaaseen jakoon isot kuvat (junamme lähtee tulevana torstaina klo 14 /tervetuloa) tai sitten pistän ne mattoveitsellä kahtia ja ripustan "oikeaa arttia" museon seinille.

hieman jännättää miten käy!

niin tai näin, huomenna olen menossa tullaamaan kuvat joka tapauksessa...

ohessa muutama kuva, jotka eivät ole menossa Vladimirin Palatsin seinille, vaikka salakuljetus onnistuisikin.

ihana Hanna

ihana Sisko

ihana Mari

ja lisää aiheesta täältä.

Kolme suomalaista valokuvaajaa kohtaavat Pietarissa

Kolme suomalaista valokuvaajaa kohtaavat Pietarissa

- yhteisnäyttely "and oh, that eye was in itself a soul!" tuo kolme maailmaa yhteen

Mikko Rasila, Maria Santto ja Merja Yeung 

kokoavat kolme erilaista tarinaa kolmeen huoneeseen Vladimirin palatsissa Pietarissa. 

Kolmen suomalaisen valokuvaajan ja ystävän

helmikuussa 2012 aukeavassa yhteisnäyttelyssä muotikuvauksen estetiikka ja dokumentaarinen

ote yhdistyvät visuaaliseksi vuoropuheluksi, jossa arki kohtaa abstraktin ja karhea keveyden.

Muotikuvaaja Mikko Rasila pohtii mustavalkoisissa kuvissaan itsensälöytämisen vaikeutta ja mieheksi

kasvamisen kauheutta ja kauneutta. Kysymyksiin aikuisuudesta sekoittuu niin rakkauden kaipuuta kuin

yksinjäämisen pelkoa. “Kokonaisuus on sarja unenomaisia miehenkuvia, joihin olen kolmannessa

persoonassa kuvannut itseäni muissa ja muita itsessäni,” Mikko kertoo. “Kuvien henkilökohtaisuus ja

intiimiys on uutta ja pelottavaa verrattuna aiempiin töihini. Kuvien estetiikka on silti minulle tuttua, haikeaa

mutta toiveikasta.”

Dokumentaristi Maria Santto vietti syksyn miehitetyillä palestiinalaisalueilla ihmisoikeustarkkailijana.

Kuluneet kuukaudet jättivät lähtemättömän jäljen ja syntyi toive jakaa tarinoita toisenlaisesta arjesta sekä

antaa miehitykselle kasvot valokuvien kautta. "Halusin avata ihmisille tuntemattomia ovia matkan varrelta

syntyneiden kuvien avulla, joten kamera roikkui kaulassa yöt ja päivät" Maria kertoo. "Ystäväni sanoi, että

saan checkpointinkin näyttämään kauniilta. Se sai ajattelemaan miten hirveistäkin asioista voi saada

hätkähdyttäviä esteettisiä kokemuksia."

Muotivalokuvaaja Merja Yeung tutkii kuvissaan kauneuden, äitiyden ja ikääntymisen teemoja lempein ottein

ja kerroksellisin keinoin. Välähdyksenomaisissa valokuvissa naiset kohtaavat katsojan silmästä silmään ja

haastavat katsomaan takaisin. Seksuaalisuus ja naiseus ovat läsnä tummana ja väkevänä.

Finnfoton myöntämän apurahan saanut näyttely on avoinna 5. - 26. helmikuuta 2012 Vladimirin palatsissa

Nevan rantakadulla osoitteessa Dvortsovaja Nabereshnaja 26, Pietari. 1800-luvun lopulla valmistunut

historiallinen rakennus tunnettiin sosialistisen vallankumouksen jälkeen myös Tiedemiesten talona.

Palatsissa on huone melkein jokaiselle vuoden päivälle: jokainen talon 360 huoneesta on kalustettu erilaisten

arkkitehtuurin tyylikausien henkeen. 

Avajaisia juhlitaan palatsin ainutlaatuisissa puitteissa lauantaina 4. helmikuuta klo 16 eteenpäin.

"The light of love, the purity of grace, the mind, the music breathing from her face, the heart whose softness

harmonized the whole - and oh, that eye was in itself a soul."

- Lord Byron

Lisätiedot & haastattelupyynnöt

Stella Harasek, 044 505 7444 tai stella@mellakkahelsinki.fi

Luovien alojen pr-toimisto Mellakka Helsinki

Kaasutehtaankatu 1, rakennus 7

Suvilahti

00540 Helsinki

www.mellakkahelsinki.fi