into ja unto

ja nyt niin on jännät paikat.

pakahdun.

en kestä.

tekisi mieli kertoa kaikki.

uhkun ja puhkun.

intona ja untona.

uh.

uh.

i'm so excited.

but.

can't say a word.

uh.

naperoita kuvaamassa

mahti päivähän tuo taas oli,)

nukuttamista

ja muita konetöitä eli unohdin kovalevyn studiolle joten lasteni nukuttamiskuvankäsittelyiltahetkihärdelli muuttuikin sitten yleiseksi nettissurffailuksi.

ja miten niitä lasten kuvia oikein tehtiinkään???

1. otetaan kuva

2. ja toinen

3.laitetaan yhteen

ja kah siinähän se piltti on silmät kirkkaina niin, että pyllyn raidatkin näkyvät,)

kuvien hurmuri on Naperopäivien saldoa, joiden AD:na toimi hurmuri Satu Velasco,)

puuroa lautaselle

tänään tuli kuvattua vähemmän puuroisaa projektia, mutta alla olevat kuvat näin tavaratalon akkunalla aamusella matkalla töihin,)

AD:na upeili Satu Velasco ja Styyliä hoiteli upeudella Milla Muurimäki ja meikin taitavasti tuunasi Timo (taas,) Karvinen.

juoksuun. hep.

pääsiäinen meni ja tuli nuhaisasti kärvistellen.

ja nyt on arki alkanut, mutta sekin taitaa kulua lapsen kanssa lääkärissä eli se syväluotaava ja viiltävän upea postaus jaksaan yhä antaa itseään odottaa.

näin on. kele.

ja juoksuun.

kuvassa Fondin ihku Lana ja meikin taikoi loistava Any Levy sekä styylin hoisi upea Milla Muurimäki. asiakkaana toimi Sokos ja AD:na orkesteria johti Riikka Siusluoto. kiittis kaikki,)

lapsellisuuksia

ja väliin hieman arkea eli un/done kamaa a la Sokos.

hyvä AD

haa, alkuhan kuullostaa avoimen kirjeen alulta kaikille art directus -hahmoille.

AD eli projektin taiteellinen johtava hahmo onkin vallan mellevä konsepti, ainakin kuvaajan näkökulmasta. 

parhaimmillaan hän saa työtiimistään ulos parhaan mahdollisen ja ankeimmillaan aiheuttaa vain hämmennystä tekijöissä. 

useimmat kuuluvat jonnekin puoleen väliin "arvosteluakselillani".

jotkut unohtavat olevansa projektia johtava henkilö ja viime kädessä siitä vastaava persoona, varsinkin, kun ovat suunnitelleet ja hyväksyttänet ideansa asiakkaalla sekä valinneet työtiiminsä.

pidän itse eniten sellaisista AD:sta jotka tietävät mitä haluavat ja osaavat ilmaista sen ennen kuvauksen alkua ja sen aikana. yhdessä pohtiminen on myös mukavaa ja kun muiden ajatuksia kunnellaan, mutta kaikkeen ei tarvitse toki mennä mukaan vaan kirkkaasti ajatellaan projektin parasta mahdollista lopputulosta.

vähiten pidän niistä AD:sta jotka syyttävät tiimiään, jos asiakas ei pidäkään lopputuloksesta.

näiden sokoksen kuvien AD Riikka Siusluoto kuuluu siihen ryhmään, jonka kanssa on helppo tehdä töitä koska hän tietää mitä haluaa ja osaa ilmaista sen.

meikki Anu Levy ja styylinki Milla Muurimäki.

malleina mainiot Janet ja Lana.

un/done

kuvien teko nykyään on mitä suurimmassa määrin kuvien käsittelyä tai ainakin ne kulkevat hyvin pitkälti käsi kädessä. mainoskuvassa joskus mennään jo sellaisissa sfääreissä, että kuluttaja tuskin edes osaa kuvitellakkaan miten monesta kuvasta yksi mainoskuva saattaa muodostua.

muodin puolellakin käsittely on arkipäivää, joskus pienesti, toisinaan suuremmin.

itse olen aloittanut kuvaamisen filmiaikana ilman tietokonetta, joten vuosien saatossa mukaan on tullut paljon haasteita ja uutta opittavaa. jonkin asteinen hikari lienen vielä aikuisenakin, sillä olen nauttinut jokaisesta uudesta asiasta jonka olen oppinut.

pidän omien kuvieni loppuun saakka työstämisestä paljon ja jaksan innostua haasteista.

alla olevista Sokoksen kamppiskuvista näkee ennen ja jälkeen versioista aika tyypillisiä vaatekuvaukseen liittyviä korjauksia; ryppyjä siloteltu ja puntteja suoristeltu, pieniä korjauksia kasvoihin ja hiuksiin, taustan puhditusta sekä värisäätöjä. 

poikkeavuuksia näistä kuvista löytyy jokaisesta yksi; taustan kelta-mustan puomin poisto, hameen pidennys ja sormen kääntö,)

rakastan näitä poikkeavuuksia, koska joudun joskus pinnistelemään keksiäkseni näppärimmän tavan tehdä niitä. 

tärkein asia lienee kuitenkin, että asiat korjaantuu, mutta kuva näyttää yhä aidolta eikä liian muoviselta ja se aina olekaan niin helppoa,)

näissä kuvissa toimi AD:na Riikka Siusluoto Sokokselta, meikin taikoi Anu Levy ja tyylin loi Milla Muurimäki sekä mainiot mallit ovat Paparazzilta ja Fondilta.

naperoita kuvaamassa

naperot eli vesselit eli pikkubebet eli nappikset eli minarit eli lapset ovat ihania kuvattavia. aina niin aitoja ja siksi joskus jopa super helppoja tai sitten super haastavia, mutta yleensä jostain siitä väliltä.

kuviin tulee mukaan yllätysmomentti yleensä lasten kanssa peuhatessa, leiskat eivät välttämättä päde, mutta syntyykin jotain aivan uutta ja ihanaa.

minä PIDÄN kovasti!

tämänkertainen Sokoksen Naperopäivät kamppis oli erityisen ihana tehdä, sillä leiska oli väljä ja tehty lasten ehdoilla vain tietyt määreet kuviin saataviksi oli määritelty tarkemmin, mutta pääasiassa lapset saivat taikoa oman persoonansa kuviin. Sokoksella (Sokos) on onnea omata huippu AD, Satu Velasco, joka toimii lapsikuvauksissa paremmin kuin unelma. usein joudun yksin leikkittämään lapsia, mutta hänen kanssaan saan keskittyä myös kuvaamiseen,)

tärkeintä lapsikuvauksissa tietysti ovat lapset. tähän kuvaukseen etsimme todella hartaasti mallimme ja löysimme aivan mahtavan sikermän upeita minareita. osa oli tuttujen kautta, osa book us:sta ja osa Azzurrosta. molempien toimistojen ammattitaito lasten kanssa on ihan omaa luokkaansa.

linkit tästä; book us ja azzurro lapset

männä aikana olin toisen tavaratalon kanssa kuvausmatkalla lämmössä, jossa myös kuvauspäiviin kuului lasten osuus. olimme AD Hanna Linkolan (joka muuten myös osaa leikittää lasta kuvissa) kanssa miettimässä kuvien taustoja, kun osuimme toiseen kuvausryhmään, joka myös kuvasi lapsia. heidän kuvaajansa oli super onnekas mies, jonka tiimissä oli palkattuna erikseen lasten sparraaja kuvaustilanteeseen niin että AD:kin sai keskittyä omaan tonttiinsa ja kuvaaja omaansa. minua ja Hanna nauratti kovasti, sillä kuvaaja ei edes tajunnut kuinka onnekas oli tai ainakin siltä se näytti. hän kuvasi sanaakaan sanomatta, ilme täysin tylsistyneenä tai sitten hän vain kaipasi linssinsä eteen biksuneitoja minimiesten sijaan.

ja oma lukunsa ovat myös ehostusosasto, joka tässä tapauksessa oli ihanan Murun muodossa.

toimisto/Muru

ja stailaus oli mainion Marika Selin-Sarron käsissä.

upeita kuvia saimme noin miljoonan ruudun verran ja alle oli pakko vielä lisätä muutama "pinnakkainen" pienistä isoista kuvauksen tähdistä.