beauty -kuvaus on fiilistelyä, lähistelyä ja melkein pinnan alle sukeltamista.
kauneushan ei ole pelkkää pintaa, vaikka kuinka kliseiseltä kuulostaakin,
vaan se todellakin kumpuaa syvemmältä kuin orvaskesi alkaa.
kun kamera viedään lähelle, pienistä asioista tuleekin suuria;
silmäkulman huomaaton rypistys ei ole enää huomaamaton, huulen kaaren alas painamisesta muodostuukin "maanjäristys", silmän yläluomen millin avaaminen voi kirkastaa katseen aivan toiseksi. kokovartalokuvaa tehtäessä edellä mainitut ovat täysin mitättömiä asioita, mutta lähikuvaa tehtäessä suuria mullistuksia.
kuvien valaistuksena on käytetty vain yhtä lamppua, mikä on heijastettu valkoisen takaseinän kautta malliin. mallin sivuilla on valkoiset styroksiseinät ja edessä pauhaa tuuletin. siinä kaikki.
jälkikäsittelyssä pitää muistaa vauhtisokeus eli liika on aina liikaa beautykuvia käsiteltäessä. liian usein näkee totaalisen muovitettuja (mitä olen ihan itsekin tehnyt,) kasvoja joilla ei tunnu olevan mitään tekemistä ihollisen olennon kanssa. kuvassa olevan ihon pitää näyttää siltä, että haluat koskettaa sitä vaikka se olisikin "virheetön".